Liberon uutiskirjeessä ja myös nettisivuilla perusväittämänä oli, että kertakäyttötuotteet eivät olisi ympäristölle haitallisia. Perusteluina käytetään epämääräistä viittausta kertakäyttöastioiden käyttöön sekä Englannissa tehdyn tutkimuksen tuloksiin, jossa vertailtiin kertakäyttöisten ja pestävien vaippojen (kestovaippojen) paremmuutta mm. ympäristönäkökulmasta. Lisäksi viitattiin Svenska Cellulosa Actiebolagetin (mm. Libero tuotemerkin omistaja) tekemään tutkimukseen inkontinenssisuojien aiheuttamasta ympäristörasitteesta.

Liberon uutiskirjeen sisällön tekee erittäin epäasianmukaiseksi se, että käytetyt viittaukset olivat todella epämääräisiä, mutta luultavasti useimpien kuluttajien mielestä hyvinkin uskottavia. Lisäksi Englannissa tehdyn alkuperäisen tutkimuksen löytäminen oli tehty hankalaksi,sillä linkki johtaa vain laajalle, ilmeisesti Englannin ympäristöviraston, sivustolle.

Tutkimus sinänsä oli asiallinen ja puolueeton. Kuitenkin useat vaippojen ympäristöystävällisyyteen liittyvät asiat eroavat Englannin ja Suomen välillä. Tutkimuksessa kestovaippojen pesussa mm. 80% käyttäjistä käytti liotuksessa jonkinlaista sanitointinestettä, 50% käytti huuhteluainetta ja vaipat pestiin usein (joka 3. pesu) 90 asteessa. Vaikka Suomesta vastaavaa tutkimusta ei olekaan tehty, yleisesti levinneet kestovaippakäytännöt korostavat nimenomaan huuhteluaineen poisjättämistä ja vain satunnaisia pesuja 90 asteessa. Englantilaista sanitointinestettä vastaavaa tuotetta ei liene edes Suomessa markkinoilla. Lisäksi tutkimuksessa oletettiin, että vaipat heitetään pois yhden lapsen käytön jälkeen ja vaipat valmistetaan uusista materiaaleista. Lisäksi monet ympäristötekijät, kuten jätteenkäsittely ja energiantuotanto eroavat Suomen ja Englannin välillä.

Suvi Haaparanta käsitteli tutkimuksessaan (Vaipoilla on väliä, vertailussa lasten kesto- ja kertakäyttövaippojen käyttökokemukset ja ympäristövaikutukset. YTV. Julkaisusarja C 2002:14. ) kesto- ja kertakäyttövaippojen ympäristövaikutuksia. Tutkimuksessa selvisi kesto- ja kertakäyttövaippojen erot verraten näiden materiaalipanoksia (MIPS). Kertakäyttövaippojen MI oli yhteensä (kg) 1134 kun kestovaipoilla MI oli vain 353. Jos kertakäyttövaippojen kuljetukset tehtaalta kauppaan ja kaupasta kotiin laskettaisiin, tämä muuttaisi tulosta vielä suotuisammaksi kestovaipoille.

Lasten kertakäyttövaipat ovat Suomessa suurin yksittäinen kotitalouksien kaatopaikkajäte ja lapsiperheiden jätteistä jopa puolet on vaippajätettä. Yksi vauva käyttää vaippakautensa aikana keskimäärin 5 000 kertakäyttövaippaa ja tuottaa noin 1 500 kg jätettä. Jo yksin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle Espooseen kertyy pääkaupunkiseudulta käytettyjä vaippoja noin 5 200 tonnia vuodessa. Vuosittain Suomen kaatopaikoille viedään yhteensä noin 250 000 000 kertakäyttövaippaa. Kaatopaikalla vaipat hajoavat hitaasti ja tuottavat kasvihuoneilmiötä kiihdyttävää metaania satoja vuosia.

Kertakäyttövaippoja käytettäessä ainoa keino vähentää ympäristörasitusta on harventaa vaippojen vaihtotiheyttä, mikä taas ei ole hyvä vaihtoehto lapsen terveyden kannalta. Kestovaippoja käyttävällä taas on useita keinoja tehdä vaippojen käytöstä ympäristöystävällisempää, kuten esimerkiksi vaippojen valmistaminen kierrätysmateriaaleista, käytettyjen vaippojen ostamminen, vaippojen käyttö useammalla sisaruksella, kuivatus narulla kuivausrummun sijaan ja ympäristöystävällisten pesuaineiden käyttö.

Kertakäyttötuotteiden mainostaminen yhtä ympäristöystävällisiksi kuin uudelleenkäytettävien ei ole yhteiskunnan arvojen mukaista ja siten rikkoo kuluttajan oikeuksia eikä ole hyvän markkinointikäytännön mukaista.

Eriikka Heikkinen ja Kirsi Karvinen
Kestovaippayhdistys ry